Hyvää ja rauhallista Joulua, sekä Vauhdikasta ja menestyksellistä Uutta Vuotta 2012 !!!
Pahoittelen hieman väkinäisiä ilmeitä koirilla kuvassa... "vähän" jouduttu käskemään olemaan paikoillaan; pari juoksuista narttua, kuumana käyvä poika ja muutenvaan tänttärä vanha akka.
20.12.
Miskan astutus ei sitten onnistunut kunnolla; Artulla oli kyllä kovasti yritystä, muttei taitoa ja Miskankin juoksu eteni normaalia nopeammin eli päivät loppuivat kesken. Päivitän tilannetta tuonne pentusivulle, jos nyt onnenkantamoisella jotakin sattuisi kuitenkin tulemaan.
4-5.12.
Lisätty paljon valokuvia sinne tänne... ja lähipäivinä yritän vielä jatkaa
Miskan juoksu alkoi tänään...
19.11.
Miska ja Nelli olivat tänään Kärkölässä kokeessa: Miska sai taas AVO 2 :sen, ja sille myös pudotettiin kahdesta riistatyöstä linnut, joiden nouto sujuu rutiinilla (miinuksena oli kaksi törmäystä).
Nellin haku ei ollut mielestäni parhaimmillaan, mutta tuntui kuitenkin kelpaavan, vaikka vähän harvasta kuviosta huomautettiinkin. Sillä oli iltapäivällä hieno seisonta ja hyvä kukon nosto, mutta sitten se sortui n.15m linnun perään ja sen koe päättyi siihen (suljettiin).
PS. Miskan astutus on suunnitteilla...
13.11.
Miska oli tänään kokeessa Kärkölässä ja sai tulokseksi AVO 2 ( 76 p.) 🙂 Kirkkain mitali kaatui pariin pikku rikkeeseen, toinen ohjaajan (ei huomannut linnun lähtöä ja koira saattoi muutaman metrin...) ja toinen koiran (törmäys myötätuulessa). Vastapainoksi oli pari virheetöntä riistatyötä. Tosin tuomari oli kirj.arvostelussaan jotenkin vähän sekoitellut tapahtumia... No, ohjeistuksena oli uuden yrityksen myötä 'hakea' se ykkönen.
6.11.
Tulospäivitys: N-pentueen isälle "Platelle" Kaer AVO 2 , onnittelut hienosta tuloksesta !
Mettäreissumme Pohjois-Karjalassa oli tänä syksynä lokakuun puolivälistä kuun loppuun. Ekalla viikolla olimme koko perheen ja tyttökoirien kera ja jälkimmäiselle viikolle jäi Jura ja Miska.
Cardalla oli juhlareissu; kymmenenä peräkkäisenä syksynä Lieksassa metsällä !!! Ja tietysti tuo teräsmummo järjesti reissun ensimmäisen linnunkin saaliiksi siellä ("Mummoon voi luottaa") 😀 Cardan oli tarkoitus olla vähän niinkuin "lomareissulla", mutta pakko se oli joka päivä mettään viedä, kun se oli innokkaimpana aina lähdössä... -Sen verran haluan todeta oikeasta ruokinnasta; että tuon ikäinen koira, joka juoksee itsensä joka päivä aivan jalattomaksi (pää menee, vaikkei jalat enää ihan niinkuin nuorena) ja palautuu seuraavaan aamuun mennessä taas työkuntoon, ei kykenisi hommiin ilman kunnollista ruokaa! (oikeasti hyvä kuivaruoka + rasvainen liha ja rustot)
Miskalla ei ekalla viikolla arkojen lintujen kanssa oikein nappiin mennyt, mutta toisella viikolla tuli taas komea iso mustakin 🙂 (alkaa olla koti täynnä noita täytettynä, kun aina pitää tulla niin isoja ja upeita, ettei raaski olla hyödyntämättä nahkaakin). Miska menee usein vähän turhan röyhkeästi metsäkanalinnuille ja se aiheuttaa vaikeuksia lintujen ollessa erityisen arkoja. Reissussa Miska malttoi myös tulla tiedottamaan useamman kerran oma-aloitteisesti, mikä on erityisen arvokas ominaisuus sille, se kun viilettää monesti niin kaukana...
Nellillä oli Cardan tapaan lyhyempi reissu ja yhtään lintua ei sille kunnialla saatu. Ensin koira ei toimi ja sitten kun koira onnistuu, emäntä pujottelee tiellä pyssyä selkään ja pilliä kaulaan ja samalla miettii, seisookohan tuo tuolla metässä kun on oranssi väri niin paikoillaan... No seisoihan se, mutta ei ne linnut enää jaksaneet odotella sitä, että olisi emäntä sinne asti päässyt 🤭. Välillä Nelli hurmaantui juoksemaan, niin ettei siinä ollut mitään tolkkua ja linnut nousivat sen edestä puoli kilometriä emäntää ennen. Positiivista oli kun se oppi pysähtymään nätisti lintujen lähtiessä (mikä taito kylläkin taisi täällä etelässä taas mennä piloille parin jänisajon myötä...)
Lainattiin huvin vuoksi astro seurantapantaa koirille ja Nelli juoksi erän hieman hankalassa, soisessa ja ryteikköisessä maastossa se kaulassaan; oma kuljettu matka oli 2,5km ja samaan aikaan Nellille kertyi 13,7km! Eli jos itse kulkee päivän mittaan metsässä kymmenisen kilsaa, tulee koiralle helposti se viitisenkymmentä... Ja helpossa maastossa tai pellolla kilsoja kertyy tietysti vielä nopeammin. Hyvä kunto onkin ehdoton edellytys seisojalla!
Myöhäisen syksyn takia olimme taas huonoon aikaan reissussa, vaikka yritimme mennä niin, että linnut olisivat lehtien putoamisen jälkeen jo kesyyntyneet, vaan eipä ollut vielä 🤔. Ja olosuhteet olivat muutoinkin tosi haastavat koirien kannalta eli kauniita, lämpimiä ja tuulettomia päiviä suurimmaksi osaksi.
11.9.
Tänä viikonloppuna oli täällä Vihdissä Kaer metsäkoe, jossa Miska sai lauantaina AVO3 tuloksen, kuumuttuaan taas vähän turhan paljon riistan kanssa. Olimme kyllä valmistelleet sitä kokeeseen juoksuttamalla sen jo perjantaina aivan "jalattomaksi". Se jäi koko viikonlopun ainoaksi palkituksi, oli liian "nätti keli" = aurinko paistoi, eikä tuullut. (Tässä Miskan kirjalliset arvostelut, koska puuttuvat ssk:n tietokannasta: La Suomaa Jussi : Miska työskentelee ahkerasti kolmessa erässä hakien vauhdikkaasti ja itsenäisesti. Haku huomioi tuulen ja maaston pysyen koko ajan ohjaajan etupuolella. Ottaa ohjaajan edessä terävästi seisonnan. Nostaa luvalla räväkästi pyyn kuusentainten juurelta, mutta ryntää pätkän perään. Noudossakin ryntää 10m palaten käskystä. Nouto on varma suoritus, mutta kovaotteinen. [ Vauhti 4 / yhteistyö 3 / metsästyshalu 5 / seisontaherkkyys 3 / eteneminen 5 ] . Su Pärssinen Nina : Miska hakee rauhallisella laukalla. Haku on laajudeltaan ja maastonpeittävyydeltään sopivaa. Ajoittain maajäljet haittaavat haun sujuvuutta. Miskalla ei päivän aikana todettuja riistakosketuksia. [ Vauhti 3 / yhteistyö 3 / metsästyshalu 5 ]
Viikolla Nelli kävi suorittamassa AVO-luokan vesityön ja Miska yritti parantaa. Molemmat saivat 4 pistettä ja sortuivat samaan "virheeseen"; haavakoiden etsintä oli jäänyt päälle, kumpikaan ei katsellut oikeaan suuntaan ja aloittivat suorituksensa kaislikon perkaamisella ja vasta käskettynä lähtivät uimaan kauemmas. Muuta huomauttamista ei ollut ja onhan tuo 4 pistettäkin ihan ok.
Viime viikonloppuna oltiin münsteripäivillä, ja ihan mukava reissu oli, vaikkei mitään suurempia onnistumisia osallemme tullutkaan. Nelli ja Miska olivat lauantaina kokeessa ja Nelli mokasi lintutilanteensa jotenkin ihan käsittämättömästi (törmäsi), eikä Miskalle osunut riistaa kokeessa. Sunnuntaina ryhmämme oli samoissa maastoissa kuin Miskan koeryhmä ja silloinkaan ei paria lintua enempää alueelta löytynyt vaikka yritys olikin kova ja välillä haetutimme kolmeakin koiraa samanaikaisesti haravoidaksemme peltoja oikein leveästi. Koirat ainakin saivat kukin juosta tarpeeksi :)
27.8.
No nyt on Nellille näyttelytulos haettu ja oikein sertillä, cacibilla ja ROPilla höystettynä 🙂 Cardakin oli mukana ja jäi tyttärelle toiseksi, mutta oli sitten ROP veteraani ja sai varasertin ja -cacibin. Kauhea määrä palkintoja piti raahata kotiin 😀
Viime viikonloppuna alkoi sorsastuskin ja tyttökoiramme ovat olleet viimeaikoina runsaasti nouto-töissä (siis nimenomaan töissä isommissa jahdeissa omien metsästyshommien päälle) sekä sorsastuksessa, että kyyhkystyksessä.
Carda ja Nelli ovat olleet noissa vetisissä hommissa, ne kun tykkäävät uimisesta ja kaislikoiden penkomisesta yms. ja kuivalla maalla sitten ovat tytöt olleet vuoronperään yksitellen tai kaksitellen.
Ensi viikonloppuna sitten münsteripäiville ja sen jälkeen vesityöhön vielä viikolla ja seuraavana viikonloppuna on täällä metsäkoe jne...
11.8.
Metsästyskausi on nyt avattu ja Nelli sekä Miska ovat jo päässeet noutamaan kyyhkyjä ...ja runsaasti. Cardalla onkin jäljestyskeikkoja ollut aina silloin tällöin pitkin vuotta muutenkin.
Jos muuten ihmettelette mihin kaikki aikani nykyään menee... tsekatkaa http://www.puutarha-lemmikit.net on yhtä sun toista projektia koko ajan...
26.07.
Eipä ole tullut kuvia laitettua ja kanien kasvatukseen olen muutenkin itse viime aikoina suuntautunut :)
Meidän "nuoriso" kävi vesityökokeissa hakemassa muutamia pisteitä eli Nelli nuo-luokasta 5 pistettä ja Miska avoimesta 4 pistettä. Ihan ollaan tyytyväisiä ekaan yrittämään 🙂 varsinkin kun harjoituksia oli alla vain yksi. Nellin oli tarkoitus mennä avoonkin, mutta... käymme ensin hakemassa näyttelytuloksen sille pikapikaa elokuun lopussa... Vähän oli unohtunut 🤭 (se on käynyt vain pentuluokassa ja junkkarissa näyttäytymässä)
Arttu tykkää tosi paljon noutaa vedestä, mutta yhdistettynä laukaukseen, toimi saa sen yrittämään hukuttautumista tai vähintään kaivautumista syvälle kaislikkoon ja mutaan 😥 Väkisinkin mieleen on tullut (jo monesti aiemminkin) sen nahan alla olevat nystyt - kenties hauleja? 😠
Cardaa on raahattu pariin otteeseen näyttelyyn vanhoilla päivillä (siis Nellinkin olisi tietysti voinut kätevästi samalla kertaa käyttää...) -tuloksena 'Erit' ja hyvät arvostelut, sekät kehut hyväkuntoisesta veteraanista, mutta ei sertejä eli "mummona muotovalioksi" jäi toteutumatta.
Koirien kausi on aluillaan, joten katsotaan mitä tulee vielä tapahtumaan. Ainakin munsteripäiville on aikomus raahata koko lauma 😉
27.04.
Siistin pikkaisen sivuja ja pitäisi niitä kuviakin laittaa...
Firmalle on tehty uudet upeat 😉 nettisivut, käykää katselemassa ja tulkaa moikkamaan myös paikanpäälle, jos täällä suunnalla liikutte.
Koirarintamalla ei juuri ihmeempiä ole tapahtunut, lepokausi pukkaa väkisin päälle, kun lumetkin on sulanut ja riistalla lisääntymisaika käsillä ja muut aktiviteetit (puutarha yms) vievät oman ajan tyystin. Carda sentään on vähän päässyt tappelemaan kulmakunnan monivuotisen kettukingin kanssa, eli viimein se postilaatikoillakin keskellä päivää kinttuansa nostellut turhan röyhkeä jätti-kettupoika on poistettu nurkista isännän avustuksella. Alkaa vissiin vähän ikä jo painaa Cardaa kun oli aivan puhki koko loppupäivän... Onneksi siitä ei löytynyt reikiä, vaikka hammasta vastustajalta aika lailla sekin sai.
24.02.
Viime viikonloppuna oli meidän jo perinteeksi muodostunut talvinen tapaaminen Koiviston fasaanitilalla treenauksen, metsästyksen ja mukavan yhdessäolon merkeissä.
Porukkaa alkoi saapua paikalle perjantaista lähtien. Omien koiriemme Cardan, Miskan, Nellin ja Artun lisäksi lauantaina mukana olivat; Sepe (ja Fuuga), Melli ja Netta. Sunnuntaina Netta oli jo lähtenyt kotiin, mutta täydentämään tuli Metka.
Hurjista pakkasöistä (mittari painui jopa -30 alapuolelle) huolimatta päivisin tarkeni ulkosalla jopa yllättävän hyvin, kun aurinko lämmitti ja lauhdutti keliä toistakymmentä astetta. Jalkauduimme maastoon vasta aamupäivisin auringonpaisteessa ja normaali evästauko kodassa lämmittävän tulen ääressä riitti ja iltaisin tietenkin vietettiin aikaa lämpimässä mökissä ja saunottiin. Koirillakin oli paljon mukavia leikkihetkiä porukalla ja sosiaalisia taitojakin hiottiin.
Vanhemmat "konkarit" touhusivat jo tutuksi tulleiden kuvioiden mukaisesti maastossa ja myös nuoren Netan lauantaipäivä päättyi iloisesti parin harjoitusyrityksen jälkeen ekaan linnun pudotukseen! Haastetta olosuhteiden (lunta riittävästi, eikä tuullut lainkaan) lisäksi toi erittäin hyväkuntoiset ja sitkeät fasaanikukot, jotka pistivät välillä vanhempiakin koiria koetukselle, mutta kyllä kaikille taisi niitä onnistuneita tilanteitakin tulla ja autoihin pakattiin erinäisiä määriä saalista... Itse jäimme lopulta yhdeksi yöksi lisää ja maanantaina käväisimme vielä maastossa jokaisen koiramme kanssa. Nellillekin saatiin vielä kaksi pudotusta.
Kaikenkaikkiaan viikonloppu taisi onnistua niin hyvin kuin näissä olosuhteissa voi ja hyvillä mielin lähdettiin koteihin. Ja ensi vuonna taas uudestaan...
04.02.2011
CARDA 10-VUOTTA !!! 🙂🙂🙂
24.01.
Miska sai viimein koetuloksen: AVO 2 (63p.) Raaseporista !
Kaikki ei vieläkään mennyt nappiin, mutta pääasia että edes hyväksytyn tuloksen verran.
Miskan tuloksen metsästystä, kun on sotkenut hormonitoimintakin aikalailla; eli alkusyksyn aina valmistelee juoksua, syystalvella varsinainen juoksuaika (sillä on vain yhden kerran vuodessa) ja lopputalven valeraskaus sekoittaa kuuppaa...
23.01.
Sivuja ja sivutuksia on "remontoitu" oikein urakalla... Artulle, Nellille ja N-pentueelle on täytetty pohjatietoja ja muitakin sivuja on viilailtu.
08.01.2011
Carda ja Miska kokeilivat eilen uutta aluevaltausta kissajahdin merkeissä, eli siis olivat ilvesmetsällä ihan tositarkoituksella. Kyllähän ne nopeasti älysivät mistä oli kyse ja ajoivat yhdessä, tosi syvässä ja upottavassa hangessa, ilvestä n.4 kilometriä. Ajossa pitivät ilmeisesti vuoron perään keulaa, koska yksi kerrallaan kävivät tsekkaamassa isännän perässä pysymistä silloin tällöin. Ihan täydellistä loppua ei jahdille nyt tullut, kun ilves pääsi luikahtamaan passiketjun lävitse ehjin nahoin pois alueelta...
Hieman surullisempia kuulumisia saimme Saksasta, eli Cardan äiti Sheila, 14-vuotta, vietti vastikään viimeisen Joulunsa. Onneksi sillä on takanaan pitkä ja tapahtumarikas metsästyksentäyteinen elämä, kuten omistajat sitä kuvailivat.